15. Oma kotiverkko

Oman kodin/asunnon kotiverkko

Luettele verkkolaitteet ja niiden ominaisuudet. 
huawei 4G-modeemi. Modeemi on kytkettynä tietokoneeseen. Netti on 100 mbit/s. Netti on yhdistetty langattomasti kahteen muuhun pöytäkoneeseen, muutamaan puhelimeen sekä televisioon.

Miten parantaisit verkkoa jos sinulla olisi siihen mahdollisuus? Netti on yhdistetty liian moneen laitteeseen joten se hidastaa nopeutta.

13. Verkon luominen

Kerro, miten verkon luominen kahden koneen välille käytännössä tapahtuu? Koneet voidaan yhdistää samaan verkkoon vaikka ethernet kaapelilla.

Mitä eri tapoja on toteuttaaa yksinkertainen lähiverkko? reititin, ethernet kaapeli


Mitä ongelmia asiassa voi esiintyä? yhteys voi olla hidas, joka yleensä johtuu kaapelista.


Miten huomioit verkkoyhteyksien tietoturvan? asettamalla verkolle vahvan salasanan.

11. IP-osoitteet, OSI-malli ja TCP/IP

Selvitä mitä ovat IP-osoitteet ja mikä niiden tarkoitus on? IP-osoite on numerosarja, jota käytetään IP-verkkoihin kytkettyjen verkkosovittimien yksilöimiseen. IP on alin yhtenäinen internetin protokolla ja kaikki internet-verkon tietoliikenne kulkee IP-paketteina. IP-osoitteen perusteella IP-paketti löytää perille sillä osoite on jonkin tietyn laitteen tai laitteiston käytössä.

Mitä eroa on IPv4 ja IPv6 protokollilla? IPv6 on nykyisen IP-protokollan (IPv4) seuraajaksi kehitetty protokolla. Sen tärkein ero IPv4:ään on osoitteen pituus ja osoiteavaruuden laajuus. IPv4 käyttää vain 32 bittiä määritellessään jokaisen osoitteen, kun taas IPv6 käyttää 128 bittiä jokaiselle osoitteelle.

Selvitä mikä on OSI-malli? 

1. Fyysinen kerros (Physical layer), joka määrittelee tiedonsiirron fyysisen median, kuten sähkökaapelin, valokuidun tai radioaaltojen yli, "siirtää yhden bitin".
2. Siirtoyhteyskerros tai siirtokerros (Data Link layer), joka kehystää ylempien kerrosten tietoliikennepaketin fyysisen kerroksen siirtoa varten.
3. Verkkokerros (Network layer), joka välittää ylempien kerrosten tietoliikennepaketteja tietokoneiden välillä, tarjoten päästä päähän yhteyden erilaisten verkkoratkaisujen ylitse. Verkkokerros voidaan jakaa vielä kolmeen alikerrokseen, jotka ovat aliverkon kohtaamiskerros (SNAC, Subnetwork access), aliverkkoriippuvainen konvergenssikerros (SNDC, Subnetwork-dependent convergence) sekä aliverkosta riippumaton konvergenssikerros (SNIC, Subnetwork-independent convergence). Näiden alikerrosten tarkoituksena on mm. mahdollistaa hierarkinen aliverkottaminen, jolloin jokaisella aliverkolla voi olla oma osoitteistonsa.
4. Kuljetuskerros (Transport layer), joka huolehtii siitä, että paketit tulevat perille ja että ne järjestetään oikeaan järjestykseen. Myös vuonhallinta on kuljetuskerroksen tehtävä.
5. Istuntokerros (yhteysjakso, Session layer), joka huolehtii useiden yhdessä yhteydessä kulkevien istuntojen multipleksoinnista.
6. Esitystapakerros (Presentation layer), joka vastaa muun muassa eri merkistökoodauksien yhteensovittamisesta.
7. Sovelluskerros (Application layer), jota (käyttäjälle näkyvät) sovellukset käyttävät viestintään.

Selvitä mikä on TCP/IP

Sovelluskerros (Application Layer)

TCP/IP-mallissa ei määrittele sovelluskerroksen rakennetta tarkemmin. Sovellus toteuttaa viestintänsä tällä kerroksella käyttäen yhtä tai useampaa protokollaa, jossa on sovelluksen tarvitsemat ominaisuudet (yhdistäen OSI-mallin sovellus-, esitystapa- ja istuntokerrosten ominaisuuksia). Sovelluskerrokseen kuuluvat korkeamman tason protokollat, kuten telnet, FTP, SMTP, DNS, NNTP, NTP ja HTTP.
TCP/IP-malli painottaa tehtävien siirtämistä sovellukselle. Erillistä istunto- tai esitystapakerrosta ei ole, vaan sovellus pitää huolen istuntojen muodostamisesta ja purkamisesta samoin kuin tarvittavista tiedon esitystavan muunnoksista.

Kuljetuskerros (Transport Layer)

Kuljetuskerroksen tarkoitus on mahdollistaa tietojenvälitys lähde- ja kohdekoneiden välillä. TCP/IP-mallin kuljetuskerros on sama kuin OSI-mallin kuljetuskerros. TCP/IP-mallissa tällä kerroksella ovat yleisimmässä käytössä TCP ja UDP. TCP tarjoaa luotettavan tavuvuon sovellusten välille, korjaten tiedonsiirtovirheet ja toimittaen tietoliikenteen perille samassa järjestyksessä kuin data on lähetetty. Lisäksi TCP toteuttaa ruuhkanhallinnan (congestion control). UDP välittää yksittäisiä viestejä sovellusten välillä ilman virheenkorjausta ja perillemenon varmistusta. UDP:tä käyttävät sovellukset joutuvat toteuttamaan itse luotettavuuden ja ruuhkanhallinnan, mutta hyötyvät tiedonsiirron nopeudesta ja uudelleenlähetyksien aiheuttaman viiveen poistumisesta.

Verkkokerros (Internet Layer)

Internet-protokolla (IP) välittää tietoliikennepaketteja verkon tietokoneiden välillä parhaansa mukaan. IP ei takaa yksittäisen paketin perillepääsyä; paketit saattavat kadota, vaihtaa järjestystä tai kopioitua matkalla. Näiden tapahtumien käsitteleminen on ylempien kerrosten tehtävä. Etenkin on huomattava että tungos verkossa on täysin luvallinen syy verkolle tuhota tietoliikennepaketteja IP-tasolla.
Internet-teknologiaa käytettäessä verkossa on verkon osia yhdistäviä reitittimiä, joilla on tietoa verkon topologiasta, ja jotka ottavat eri segmenteistä IP-paketteja vastaan ja ohjaavat ne eteenpäin. Reititys ja uudelleenlähetys ovat verkkokerroksen määrittävä tekijä. Verkkokerros ei ole tietoinen ylempien kerroksien tapahtumista ja mallin puitteissa jokainen IP-paketti käsitellään erillisenä tapahtumana eikä verkkokerros ole tietoinen sovelluksia yhdistävästä TCP-yhteydestä. TCP/IP-mallin verkkokerros vastaa varsin hyvin OSI-mallin verkkokerrosta.

Peruskerros (Link Layer)

TCP/IP-malli ei määritä tarkkaan mitä tapahtuu verkkokerroksen alapuolella. Se olettaa että IP:n alla on jokin protokolla, joka pystyy välittämään IP-paketteja tietokoneen muistista toiselle tietokoneelle. IP-protokolla ei ota mitenkään kantaa fyysiseen mediaan tai pakettien kehystykseen, vaan olettaa saavansa käyttöön alemman kerroksen palveluita jonkin rajapinnan kautta, niin että se voi lähettää paketteja reitittimille (yhdyskäytäville). Tyypillisiä peruskerroksia ovat lähiverkkojen Ethernet, matkapuhelimien GPRS ja 3G ja digitaalisten tilaajaliittymien ADSL fyysiseen kerrokseen ja ATM, PPP, Ethernet tms. linkkikerrokseen perustuvat tekniikat. Peruskerros saattaa myös olla toinen TCP/IP-protokollapino, IP IP:n päällä muutaman lisäprotokollan kera ei ole mitenkään harvinainen ratkaisu.

10. Verkon pullonkaulat

Mitkä ovat yleensä verkon pahimmat pullonkaulat? Hidas nettiyhteys, tiedon hidas eteneminen, suuri verkon rasitus ja operaattori

Miten voidaan parantaa verkon toimivuutta omilla toimilla tai laite- ja ohjelmistovalinnoilla? Hankkimalla esim. parempi reititin

Lähteet:
htps://en.wikipedia.org/wiki/Internet_bottleneck

9. Salattu sähköposti

Selvitä, mitä eri tapoja on lähettää salattua sähköpostia.
luettele tavat ja kerro kustakin pääpiirteet lyhyesti

S/MIME: Käyttää julkisen avaimen salausta, mutta hyödyntää lisäksi digitaalisia ssl-sertifikaatteja viestien salaamisessa

OpenPGP: Käyttää julkista ja istuntoavainta viestien salaamiseksi.

Kirjoita sitten kattava ohje yhdestä menetelmästä

Salatun sähköpostin lähettäminen gmailissa

Aloita kirjoittamalla viesti ja lisää vastaanottajat. Vastaanottajien nimien oikealla puolella näkyy lukkokuvake, josta näkyy vastaanottajan käyttämä salaustaso. Jos vastaanottajia on useampia ja käytössä erilaisia salaustasoja kuvakkeessa näytetään alin salaustaso. Voit muuttaa S/MIME asetuksiasi ja perehtyä tarkemmin vastaanottajan käyttämään salaustasoon klikkaamalla ensin lukkoa ja valitsemalla sitten näytä tiedot.

8. Tietoliikenne Suomessa

Viestintävirasto on viestintämarkkinoiden ja -palvelujen valvoja ja edistäjä kansalaisten ja elinkeinoelämän hyväksi. Viestintäviraston tehtävänä on huolehtia siitä, että Suomessa on monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet. Viestintävirasto ylläpitää sähköisten viesstintäverkkojen toimivuuden ja tietoturvan tilannekuvaa ja tiedottaa mahdollisista tietoturvauhkista. Tavoitteena on myös lisätä kansalaisten ja yritysten tietoturvaosaamista muun muassa ohjeistuksen avulla. Viestintävirasto pyrkii varmistamaan viestintäverkkojen ja -palveluiden yhteentoimivuuden

Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoliikenne
https://www.traficom.fi/fi/traficom

7. Tietoliikenne

Selvitä seuraavien termien erot ja yhtäläisyydet tietoliikenteessä, mainitse myös esimerkkejä käytännön sovelluksista, eli siis missä näitä ihan oikeasti käytetään.

siirtoviive-vasteaika 

Siirtoviive on tekninen termi, joka tarkoittaa signaalin perilletulon viivästymistä. Vasteaika on plasma- tai nestekidenäyttöjen kuvanlaatua kuvaava suure. Vasteaika kuvaa sitä kuinka kauan kestää ennen kuin komentoon reagoidaan.

synkroninen-asynkroninen

Synkroninen tarkoittaa samatahtisuutta. Asynkroninen on synkronisen vastakohta.

sarjasiirto/liikenne-rinnakkaissiirto/liikenne

Sarjasiirrossa tietoa siirretään tietyssä järjestyksessä, koska dataa voi lähettää vasta, kun edellinen viesti on vastaanosettu. Rinnakkaissiirrossa tietoa jaetaan useammille väylille. Rinnakkaissiirtoa käytetään lyhyillä matkoilla ja sarjasiirtoa pitkillä matkoilla.

simplex, half-duplex, full-duplex, multiplex

Simplex on kommunikaatio, jossa tietoa siirretään vain yhteen suuntaan, esimerkiksi radiosignaali ja turvakamerat. Half-dublex on kaksisuuntainen kanava. Full-dublex mahdollistaa kahden osapuolen samanaikaisen kommunikoinnin. Multiplexissä lähetetään useita viestejä ja signaaleja samalle kanavalle. Esim. ryhmä chatit.

kantataajuus/baseband-laajakaista/broadband

Kantataajuudella on kapea taajuuskaista. Kantataajuus pystyy siirtämään dataa vain yhteen suuntaan, kun taas laajakaista pystyy siirtämään molempiin suuntiin samanaikaisesti.

piirikytkentäinen/pakettikytkentäinen

Piirikytkentäisessä datassa muodostetaan kiinteä yhteys lähettäjän ja vastaanottajan välille tiedonsiirtokanavan kautta. Pakettikytkennäisessä tiedonsiirrossa data jaetaan paketeiksi tiedonsiirtoa varten.

Yhteydellinen-yhteydetön

Yhteydellisessä tiedonsiirrossa datan siirto alkaa vasta kun vastaanottajaan on saatu yhteys. Yhteyttömässä tiedonsiirrossa ei tapahdu aktiivista yhteyden muodostusta vaan dataa lähettävä sovellus alkaa lähettää dataa varmistamatta, onko sitä joku vastaanottamassa.

Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Vasteaika
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viive
https://techdifferences.com/difference-between-synchronous-and-asynchronous-transmission.html
http://www.internetopas.com/sanasto/